Wirneen leiri

13.58


Kotona Vantaalla tuomien huumaava tuoksu hukutti minut ihanuuspilveen viilenneellä yölenkillä.
Kotiin on aina kiva palata, mutta oli reissussakin vaan niin pirun mukavaa.




Sanoin "heihei" Tapsalle (joka painui maalle) ja Kidalle (joka jäi Oonan riesaksi) ja lähdin Naurun kanssa Turun läheisyyteen Yläneelle, Kuralan kartanokeskukseen. Minulla ei ollut käsitystäkään matkani määränpään prameudesta, joten pieni shokki oli kuulla, että käytössämme on mökkien ja saunojen lisäksi kokonainen kenttä agilitykalustoineen ja kirsikkana hallikin, ihan vaan jos tarvitsee. Tekonurmella seisoessani vannoin pystyttäväni teltan kentän läheisyyteen, mutta nukuin kuitenkin kiltisti "menkkakurjessa" (kuten Kurki-nimistä mökkiämme leikkisästi nimitimme) kahden juoksuisen aussiepimatsun ja yhden epäjuoksuisen neitokaisen kanssa. Toisinsanoen Priya&Milli, Ilo&Jenny sekä Tintti&Sari olivat kämppiksiämme leirin ajan.






Perjantai-ilta sujui pääasiassa paikkoihin tutustuessa. Käväisimme Jennyn ja Millin kanssa eristäytyneenä porukkana tutkimassa jälkimaastoja samalla kun "äijäporukka" suuntasi etsimään hakuun soveltuvia metsiä. Kolme auspaineitiä sai kivat leikit aikaiseksi, milloin kepin kanssa ja milloin ihan vaan rallatellen. Istuimme iltaa ulkona nautiskellen herkullisia tortilloja, eikä uni meinannut tulla silmään. Nauru nukkui muiden koirien kanssa alakerrassa, omassa häkissä ja minä Jennyn ja Millin kanssa parvella. Eroahdistusta meinasi meikäläiselle pukata, mutta Nauru oli oikein tyytyväinen ja loikoili yksiössään tyytyväisenä.

Showta saatiin aikaiseksi lauantaisena aamuna. Kahdeksalta painuimme valmiiksikatetulle herkkuaamiaiselle päärakennukseen koirien jäädessä häkkeihin, joskin Tintti odotti autossa. Palasimme tunnn päästä ja saimme nähdä yllätyksen! Priya oli onnistuneesti murtautunut kevythäkistään, vapauttanut rikostoverikseen Naurun (jonka häkin olin sulkenut huolettomasti) ja yhdessä kaksikko oli pitänyt pidot. Nauru oli kuin heliumpallo syötyään puolet nappuloistaan ja Priya oli maiskutellut Tintti-siskonsa pöydällä odottavilla palkkaevästyksillä. Ilo oli kovasti yrittänyt päästä vapauteen siskojensa tavoin, mutta kaikin voimin revitty metallihäkin ovi oli vain vääntynyt, eikä mahdollisuutta pakenemiseen tullutkaan. Pienet kirosanakärpäset surisivat ohimolla, mutta ei muuta kuin ilmapallo häkkiin lepäämään ja vettä tarjolle, sulattelemaan kuin matelija ylimääräistä safkamääräänsä.




Koko lauantai kului treenatessa. Teimme sotasuunnitelman kympin nurkilla ja asettauduimme sitten kentän laidalle aloittelemaan. Vettä litkivä mahapallo joutui sekin työskentelemään ansaittuja ylimääräisiä läskejään pois, meno oli kuin sodassa vahingoittuneella laamalla, mutta voin lohdutella itseäni, että tilanteeseen nähden se antoi kaikkensa. Aurinko nosti lämpötilan kahdenkymmenen lämpöasteen korville, pilviä ei taivaalla näkynyt lainkaan. Koirilla oli viileä paikka hallin seinään kiinnittyneinä varjossa, mutta ainakin minä ja Milli käristimme huolellisesti ihoa.

Nauru teki tokossa vain repimisleikkejä, vauhdikkaita luosetuloja (lue: mahan kanssa lyllertäviä luoksetuloja), leikistä lennokasta seuraamista ja pari tokohyppyä leluviskaisun kera. Agilityssa oli irtoamiseen soveltuva rallattelurata ja testasimme myös valssauksia, mutta mahaeläimeni ei ollut oikein innoissaan ajatuksesta, vaikka kyllä se duuniakin teki. Väsyi luonnollisesti nopeammin ja jostain syystä olisi mielellään jättänyt hyppyjä väsähtäessään väliin...

Kun ensimmäinen porukka oli saatu taputeltua, sai kouluttajamme Laura puhelua, että pieniä, uusia wirneilijöitä alkaa putkahdella maailmaan. Koutsin painatettua nasta laudassa kohti kotia ja pentuja, annettiin kouluttajan kultaisena hohtava valtikka minun haltuuni. Jännitystä meinasi pukata, mutta pidimme koirille uimatauon ja itsellemme annoimme luvan lounastamiseen ja kävimme vähän läpi, millaiset treenit tekisimme tauon päätteeksi. Päätimme jatkaa agilityn ja tokon ihmeellisessä maailmassa.

Opetuslistalla oli agilitysta valssi ja persjättö, sekä vähän puhetta vekeistä ja koiran linjan suunnittelusta agilityradalla. Koirat ja ohjaajat tekivät hienosti hommia, oli hieno nähdä onnistumisia! Nauru esitti myös kontaktien opettamisesta yhden tavan. Tokossa teimme pääasiassa ruutua. Naurukin yritti tehdä, mutta sen laamaus jatkui ja päädyin nostattamaan sillä vähän kapuloita ja hieman sitä hetsattiin luoksariin, suhteellisen heikolla menestyksellä. Lopulta hyväksi heitsaukseksi osoittautui se, kun koutsatessa hitsasin muita koiria ja Nauru kiihtyi seinässä kiinni ollessaan. Jenny kävi vapauttamassa Naurun ja palkkasin luokseni rynnivän koiran lelupalkalla. Jotain hyvää tässäkin treenissä, toisinsanoen.
Koirat taas pulikoimaan, mutta ilta tuntui kovin nuorelta. Lähdimme pienellä porukalla tekaisemaan vielä jäljet metsään. Nauru teki oikein pätevästi Jennyn tallaaman jäljen: suht suora, jossa purkit lähietäisyydellä toisistaan. Kaksi purkkia, korkki ja kaksi purkkia, kaikki ilmaisi vaikka viimeisessä vähän olisi mieluummin tökkinyt purnukkaa vain nokallaan. 





Koirat vaikuttivat harvinaisen tyytyväisiltä päästessään nukkumaan! Priya pinkaisi innokkaasti Naurun hehtaarikokoiseen kämppään, joten kaksikko jäi lepäämään kimpassa häkkiinsä. Me ohjaajat kaivoimme grillitamineet esiin, söimme itsemme jalkapalloiksi ja lämmitimme saunan. Pieni ryhmäpaine kannusti minutkin molahtamaan kylmässä joessa! En ole varmaan sitten lapsuuden heittänyt talviturkkiani näin varhaisessa vaiheessa kesää. Kun painuimme itse pehkuihin pissatettuamme koiraeläimet, ei unta tarvinnut kauaa odotella. Hups vain, eikä unesta herätty kuin vasta seitsemältä aamulla, kun oli aika alkaa valmistautua uuteen, vauhdikkaaseen päivään.

Tällä kertaa olivat koirat kauniisti herkullisen aamiaisen ajan. Pakkasimme tavarat autoon, siivosimme paikat, iskimme koirat kyytään ja huristelimme hakumetsään. Juniorit tekivät ensin hajuhakuja lähimetsässä, sitten taapersimme kauemmas tekemään hakua vanhemmille. Nauru teki ensimmäisellä kierroksella viisi pistoa. Ilma oli painostava ja kuuma, eikä tuulta ollut nimeksikään. Kävimme hakemassa hajun piiloutuneesta ukosta, mutta silti Naurulainen yritti lähteä jäljestämään, kun palasin vapauttamaan sen keskilinjalta. 2-5 otimmekin ääniavulla, joka toimi paremmin. Korvat höristyivät kun äänet kantautuivat metsältä keskilinjalle ja etsimään lähdettiin hyvin innokkaasti. Nyt treenin alle suorat linjat.

Toisella kierroksella laitettiin hämypiiloja. Ensimmäinen ukko oli viimeisen piilon takana, kakkonen toisella puolella linjaa viimeisen piilon sisässä ja kolmas taas viimeisen piilon takana. Nauru teki oikein hyvää työtä jälleen pienen ääniavun kera. Olin erittäin tyytyväinen, vaikkakin treeniä edelsi aivan uskomattomiin mittasuhteisiin paisunut liividraama. Valjaista ja liiveistä Nauru ei ole koskaan pitänyt, se seisoo tönkkönä niitä pukiessa ja näyttää inhoavalta. Ennen se on toipuut asiasta heti, mutta tänään e kulki kuin kolmijalkainen, piehtaroi, ryömi karkuun ja laittoi liinoja kiinni. En käsitä, miksi, koska moisia varustuksia puetaan vain kivojen asioiden äärellä: jäljellä, pyöräilyyn tai hakuun. Minun täytyy ottaa operaatio "naksuttele valjaat kivoiksi", tai tästä hommasta ei tule mitään.


c: Jenny Söderlund

c: Jenny Söderlund


Haun jälkeen olikin aika lähteä ajelemaan kotiin! Mukavassa auringonpaisteessa ja sujuvassa liikenteessä sain yri parituntisen kotimatkani ajella, yhden pysähdyksen taktiikalla!
Kiitän (täälläkin) leirin järjestäjää Lauraa ja Saria, koutsannutta Saria ja ihmisiä mainiosta seurasta ja hengestä!

Jaa tarina kavereillesi

Tags: , , , , , ,

Mites nämä turinat sitten?

2 kommenttia

  1. Milli19. toukokuuta 2014 klo 14.59

    Hauska teksti ja ihania kuvia! Priya oli niin väsynyt leirin jälkeen että meinasi nukahtaa suihkuun. tänä aamuna en saanut neitiä ylös kun vasta puolenpäivän aikaan. Eli jätettiin aksailut tältä päivältä väliin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija19. toukokuuta 2014 klo 16.14

      Ja kirjoitusvirheitä koko perkele täynnä, hupsista. :D
      Voi Priya! Viikonloppu oli rankka.
      Meiltä jäi myös treenit väliin, helteen, väsymyksen ja kasaantuneiden duunien takia. :D

      Poista

Kiitän kommentistasi jo etukäteen!

Lukijat