#4 Tavoitteena oikeaoppinen perusasento
14.42Perusasennosta ja seuruusta pyydeltiin puhetta ja tämä sai minut hieromaan päätäni hieman huonovointisena. Kaksi niin laajaa asiaa, joiden kirjoittamiseen menee lukematon määrä kirjaimia ja miettiä saa enemmän kuin oma hiusraja sallii. Olen itse päässyt varsin helpolla ja koirilleni on sopinut perin "perinteiset" metodit, enkä siksi omalla kohdalla ole lähtenyt kokeilemaan kummempia kommervenkkejä. Tekniikoitahan tähän liikkeeseen olisi erittäin monia.
Perusasentoa muistettaessa tärkeää on mustavalkoisuus. Ei ole olemassa "melkein"-perusasentoa. Perusasennon paikka on oikein selvä: ohjaajan vasemmalla puolella, koiran lapa jalkaasi vasten, koiran varpaat aika lailla samalla viivalla omien varpaidesi kanssa. Koira on suorassa, istuu ryhdikkäänä. Jos haluaa olla johdonmukainen, täytyy heti alussa tiedostaa, millaista perusasentoa haetaan. Palkkaus tapahtuu oikeista perusasennoista, ei koskaan vinoista, liian takana olevista tai muuten vääränlaisista. Tällainen jyrkkyys helpottaa koiraa hahmottamaan mitä siltä oikein halutaan. Kuvitellaampa itsellemme tilanne, ettää pyydettäisiin tuomaan sininen kynä, mutta joskus kun vahingossa toisit punaisen, saisit palkkion siitäkin. Sillähän perusteella voisit myös tuoda punaisen kynän, eikö? Koska sait siitä ihan yhtä kivan suklaalevyn kuin sinisestä.
Itse olen lähtenyt opettamaan perusasentoa seinän vieressä. Seinä auttaa, että perusasento on alusta asti suora ja tiivis. Menen seisomaan seinän viereen niin, että minulla on koiran kokoinen aukko seinän välissä ja autan koiran namilla oikeaan perusasentoon. Istahtamisesta oikeaan paikkaan naksaus - palkka. Ja sitten naks - palkka, naks - palkka pari kertaa siitä, kun istuu vaan nätisti paikoillaan. Palkkaus saa olla alkuun tiuhaa, jotta perusasennossa pysyminen vahvistuisi myös mukavasti. Muutama onnistunut toisto päivässä (ja miksei molemmille puolille, eli perusasentoa myös oikeaan toispuoleisuuden välttämiseksi!) Seinästä lähdetään ottamaan välimatkaa heti, kun koira saa haisua ajatuksesta.
Laatikkotekniikka on myös erittäin kätevä tapa lähteä harjoittelemaan, mutta se vaatii paljon toistoja, enemmän aikaa ja työskentelyä. Sen plussat ovat ehdottomasti siinä, ettei tarvitse imuttaa koiraa mihinkään vaan koira alusta asti tekee tehtävän mahdollisimman itsenäisesti.
Esimerkkivideon löydät täältä: klik
Tehtävässä täytyy edetä seuraavanlaisesti:
- Koiran pitää oppia nousemaan kohteen päälle etutassuillaan.
- Koiran pitää oppia pitämään etutassujaan kohteen päällä.
- Koiran pitää oppia liikuttamaan takajalkojaan etujalkojen ollessa kohteen päällä.
- Koiran pitää opetella liikuttamaan takajalkojaan niin paljon, että tekee ympyrää etujalkojen ollessa kohteella.
- Koiran pitää oppia temppu, vaikka kohde vaihdettaisiin matalemmaksi (esim. korista kirjaan)
(c) Minna Karjalainen
Muista kädet! Älä nosta käsiä ylös missään vaiheessa, vaan nappaa vaikka houvunpuntista kiinni, jotta opetat koiran alusta asti tuijottamaan poskeasi (tai tissiäsi, jos olet rintava ihminen) käsiesi sijaan. Koira alkaa helposti toljottamaan namia pitelevää nyrkkiä ja ohjaaja saattaa tyytyäisenä myhäillä koiran tarkkaa kontaktia. Peili on myös hyvä kaveri perusasentoharjoituksissa, sillä pääset helpoti näkemään koiraa tuijottamatta onko se esimerkiksi vinossa.
"Katsekontakti" on myös hyvin harhaanjohtava termi perusasentoa pyöritellessä. Tämä antaa kuvan, että koiran pitäisi tuijottaa ohjaajan silmiä. Ohjaajan kumartuvat koiriensa puoleen, jotta silmiin saisi katseen - ja kas kun seuruuta tehdessä kasvot täytyykin pitää eteenpäin suunnattuina, alkavat koirat edistämään ja/tai ottamaan välimatkaa. Miksi?
Koska ne hakevat ihmisen silmiä katseeseensa.
Syy, miksi itse puhun juurikin poski-tai tissikontaktista, koska rehellisesti puhuttuna ne enemmän toljottavat niitä.
Kestoa perusasennossa pysymisessä on treenattava yhtä paljon kuin itse paikkaakin. Kädet pidetään alhaalla ja kasvot eteenpäin suunnattuina (siksi se peili, oikeasti) ja koiraa kehutaan äänellisesti, kun se istuu oikealla paikallaan kauniisti kontaktissa. Alkuun palkkaamistiheys on luonnollisesti ripeä ja häiriö ympärillä vähäinen, mutta palkkausväli pitenee ja häiriö ympärillä lisääntyy taitojen karttuessa, joidenkin kohdalla nopeastikin.
Häiriötehtäviä kannattaa myös tehdä, eli että joku reipas apulainen antaa häiriökäskyjä tai muita epämääräisiä häiriöitä, mutta koiran pitää siitä huolimatta keskittyä paikkaansa ja ohjaajaansa.
(c) Rebecca Saleh
En henkilökohtaisesti myöskään ymmärrä seuraamisen kiiruhtavaa treenaamista jo silloin, kun perusasennosta ei ole hajuakaan. Jaarittelen aiheesta laajemmin jonakin päivänä, mutta alustavasti jotain sanoja mieleni sopukoista. Kun treenataan perusasentoa, treenataan perusasentoa ja turhat, nakin perässä imutetut mukamas-seuruut ovat aivan yhtä tyhjän kanssa harjoiteltavalle tehtävälle. Paikallaan parin askeleen avulla on hyvä harjoitella käännöksiä, täyskäännöstä ja perusasennon paikkaan. Kun koira on saanut ajatuksesta kiinni, voi perusasentoa treenata esimerkiksi seuraavanlaisella harjoitteella:
Jätä koira istumaan ja mene seisomaan kohtisuoraa sitä kohden, parin askeleen päähän. Anna perusasento-käsky ja koira hakeutuu paikalleen perusasentoon. Jos asento on vino/muuten huono, sano "oho" tai vastaava muu huomautus, äläkä palkkaa. Koira saa palkan vain oikeista perusasennoista. Jätä koira paikalleen ja toista harjoitus. Jos tehtävä ei onnistu, helpota sitä auttamalla koira perusasentoon esimerkiksi herkun avulla. Tällöin myös tiedät, ettei paikka olekaan ihan hakusessa.
Aina ei tarvitse jäädä kohtisuoraan, vaan voit harjoitella myös vinoja perusasentoja olemalla vinossa koiraa kohti, tai esimerkiksi selkä käännettynä sitä kohden.
Hyvästä, vahvasta perusasennosta on helppo lähteä rakentamaan vaivatonta, toimivaa seuruuta.
11 kommenttia
Ihanasti kirjotettu :) Itsekin olen Gatsbyn kanssa lähtenyt juurikin tuosta perusasenno hakemisesta, mutta ehkä mentiin rallyyn liian nopiaan... Yhtäkkiä pitikin "seuruuttaa" pitkiä pätkiä jollin pakka alkoi hajoilla. Noh, virheitä tullaan varmasti tekemään useita muitakin.
VastaaPoistaTuo katsekontakti/tissikontakti huomio oli aikas hyvä! En olekaan tajunnut sitä ajatella enenn oin, mutta juuri niinhän se menee :)
Kivaa jos tekstistä sait jotain irti!
PoistaMulla on tähän asti rallytokossa ollut käytössä melkeinpä arkiseuruu, jottei tokon seuruu "kärsi" mistään syystä. :D
Valaistuminen! Kiitos mahtavasta tekstistä! Näitä lisäää :)
VastaaPoista*syvä kumarrus* :))
PoistaAivan mahtava teksti! Tota laatikkotekniikka meidänkin on pitäny harjoitella, kun sain vinkiksi, että hektise koiran kanssa voisi auttaa. (:
VastaaPoistaNäitä lisää ehdottomasti! Noudon alkeet olisi kiva (;
Varmasti tosi tehokas sellaisen koiran kanssa, joka tykkää käyttää aivojaan, on innokas tarjoamaan ja sellaista!
PoistaLaitetaan korvan taakse aihe, kiitän!
Olipa hyvä postaus! Ja samalla hyvä tajuta, että mä oon juuri tuollanen tyypillinen imuttelija-koiraankatsoja jne... D: Itseensä katsomisen paikka ja uudelleen opettelua vain. Torstaina hyvä pitää tää mielessä ja mennä tokokurssille...
VastaaPoistaKivaa, jos tekstistä oli apua - vaikka aina se kirpaiseekin. :D Kantapään kautta täsä itsekin opetellut (ja opettelee), ja aina se tuntuu yhtä tyhmältä kun tajuaa tekevänsä hölmöjä. Onneksi on koko elämä aikaa ja vanhakin koira voi oppia antamaan tassua! Hauskoja treenejä! :)
PoistaJoo niinpä! En onneks ota siitä niin suurta stressiä, vaan hauskaa yhdessä tekemistä. En tiiä onko meistä ikinä virallisiin kisoihin asti, mutta namin kanssa tehään melkein mitä vain :D Kiitoksia! Oho, mun viesti oli tullu kahesti, kun tää sääti jotain omaa. Voit poistaa tuon toisen :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJes!
PoistaKiitän kommentistasi jo etukäteen!