Viikonloppu oli hirmuisen antoisa. Vietin sen kylläkin muun kuin oman koiran kanssa, sillä nyhjäsin mukavat kuusituntiset kumpanakin päivänä Oonan Ora-mudin kanssa. Olin hyppytekniikkakurssilla ja täytyy sanoa, että innostuskärpänen pääsi taas nappaamaan palan lihaa kankusta. Tietoa tuli hyvin runsaasti ja laajalta aihealueelta (tiesittekö, että keskiverto agilitykoira hyppää koko uransa aikana, eli n. vuodesta kahdeksaan vuoteen, 42000 hyppyä? jestas). Ja vaikka omaa koiraa ei ollut koekaniinina, oli hirvittävän opettavaista nähdä eri tyylisiä koiria. Ja olihan minulla ja mudilla mukavaakin, koira ei ollut moksiskaan ohjaajanvaihdoksesta. Olenhan minä sen kanssa treenannut parit kerrat hallissa, joten kai Ora totesi homman olevan erittäin selkeää.

Voitte arvata, että maaliskuussa Nauru on vuorostaan osaavamman hyppymestarin silmän alla näyttämässä loikkiensa spektaallisuutta. Tai mitä ne sitten ovatkaan. Ja jos Kida mahtuu, se myös. Hyppytekniikkatehtäviä aion varovasti ottaa kummankin kanssa.