Istuin hämärässä
Alkoi hetki joka tuntui
Kuin ei se loppuisi milloinkaan
Hetkeksi hiljaisuus saapui
Luokseni kuin olento ja huusi:
"Älä pelkää maailmaa"
Istuimme hetken yhdessä ja
Avaruus katsoi meitä
Ja ulkona kesäyö
Satoi kasvoille kyyneleitä
Ja ulkona kesäyö
Satoi kasvoille kyyneleitä
Herään rannalta, on yö
Kirkkaampi päivää valopisteet
Taivaalla liukuvat aamuun
Olen unohtanut
Mistä tähän kuljin
Verhoudun unohduksen kaapuun
Vaan muistan ilmalaivueita
Taivaanrantaan lentäneitä
Istun hämärässä
Odotan vieläkin hetkeä
Joka ei lopu koskaan
Saapuisi hiljaisuus,
Kertoisi minulle kuinka
Kaikki lopulta katoaa
Näen valot taivaalla, ja juoksee
Selässä kylmiä väreitä
Ja ulkona kesäyö
Satoi kasvoille kyyneleitä
Ja ulkona kesäyö
Satoi kasvoille kyyneleitä
0 kommenttia
Kiitän kommentistasi jo etukäteen!