Nauru täyttää ensi viikolla 18 kuukautta, eli 1½ vuotta. Nuori koira, vaikka aina välillä luulen sitä jo aikuiseksi ja niin vanhaksi. Sen naama on kuin pennulla ja mieli aivan yhtä leikkisä, mutta työskennellessään se on aina ollut hitusen pikkuvanha ja hyvin oppivainen. Olen ehertynyt pitämään sitä samanlaisena suorittajana kuin Kidaa, vaikka todellisuudessa se on sisimmässään pieni leikkimistä ja halimista rakastava vauva. Onneksi leikkiminen ja palkkaaminen, sekä oikeanlainen mielentila, ovat avainasemassa treeneissämme, enkä ole koskaan paineistanut Naurulaista liialla työmäärällä. Vaikka täytyy sanoa, että tämä lomailu on tehnyt sille - meille molemmilla - todella hyvää.

Agilityakin treenasin sen verran, että koulutettuani otin keinu-ja hyppytekniikkaharjoitukset Naurun kanssa. Keinu tarvitsee superpaljon vahvisteluja, sillä vaikka Nauru ei niinkään kammoa liikettä (paukkeeseen se on totutettu jo taaperona), se on yllättäenkin epävarmempi ja siksi hidas. Treeni tuottaa kuitenkin tulosta ja toistoja on onneksi mahdollisuus tehdä. Hyppytekniikasta huomasin, että koira kropanhallinta on parantunut huomattavasti. Se on elastisempi, eikä mikään keinuva puuhevonen kuten aikanaan hyppytekniikkatunnilla.

Kida pääsi työskentelmään radalle yhdistetyn kontakti-ja keppitreenin merkeissä. Kouluttaminen sysää harteilleni aina valtavasti itsevarmuutta, joka näkyi ohjaamisessani oitis. En äätynyt kertaakaan. Jos koira meni väärän esteen (esimerkiksi hypyn sijaan se otti houkuttelevan keinun), en jäätynyt vaan jatkoin rataa kuin olisin suunnitellut sen menevän niin. Olin täpäkkä, keskityin rytmitykseen ja kiihdytykseen, aivan kuten Niinu opasti viimeksi tavatessamme. Lisäksi otin aivan erilaisen otteen käskytykseen ja lopputuloksena oli ohjus. Kida työskenteli upealla otteella, se otti kontaktit huolellisesti ja kepitteli erittäin nopeasti, eikä piitannut vaikka otin etumatkaa ja sivuetäisyyttä. Olin hyvin tyytyväinen tähän minitreeniin ja toivon, että saisin tuon asenteen myös kilpailuihin.









Tara on ottanut tässä viimeaikoina vähän rauhallisemmin. Sen kanssa (kuten myös Naurun) haluaisin niiiin tehdä taas hakua ja Kida voisi syttyä taas viestistä, mutten ole saanut niitäkään aikaiseksi. Lisäksi rakas aisaparini on kovin työllistynyt, joten treenien suunnittelu on hieman mutkikkaampaa kuin tällaisen kesäpummin kohdalla. Tapsa on kuitenkin mukautuvainen otus, joka on kamalan onnellinen saadessaan hyviä lenkkejä, ruokaa ja suunnattomasti rakkautta. Eihän tuollaisia nappisilmiä voi vastustaa, joten halit ovat taattuja.
Joskin pientä keski-iän kriisiä on havaittavissa, sillä parin päivän ajan oli arvon tolleri totaalisen korvaton. Se teki kaikkea kiellettyä ja tympääntyneenä esitteli minulle murinaansa minun toruessa sitä. Hyvänä esimerkkinä sen toilailuista on episodi "keksi". Pöydällä on keksi, ja me istumme pöydän vieressä sohvalla. Jopa Nauru tyytyi ihailemaan herkkua huokaillen kauempaa, koska tiesi, että sen on mahdotonta saada namia itselleen. Paikalle arvokkaasti taapertaa Tapsa, valmiina ottamaan paikkansa sohvalta. Vaan kas, matkan varrella odotti herkullinen ateria. Viis ihmisistä, noutaja tunki naamansa röyhkeästi pöydälle ja nappasi aterian suuhunsa - ja minä samalla hetkellä nappasin sen kuonosta, närkästyneenä. Noutaja irroitti otteensa, mulkaisi minua pahastuneena ja lähti pois, suurta vääryyttä kokeneena. Ja minä jäin silmät suurina miettimään, että mitä hittoa juuri äsken tapahtui.







Kesä on tuonut minulle ihan valtavan valokuvaushimon! Se ei liene paha asia, tarkoittaa vaan sitä, että kuvia pitäisi postauksiin olla ihan ruhtinaallisesti. Tänäänkin olin hyvin, _hyvin_ väsynyt koko päivän. Heräsin hyvin myöhään saatuani unta tuskin lainkaan koko yönä. Päivän pakolliset puuhat selvitin silmät ristissä ja nukuin pienet päiväunetkin. Illan viilennyttyä lähdin pitkälle lenkille kamera mukanani, ajatuksena opiskella taas rakkineen käyttöä erilaisissa kohteissa. Lopputuloksena kaksi tuntia ulkoilua, mukava määrä onnistuneita otoksia ja valtava inspiraatio päivittää blogia. Niin ja kolme tyytyväistä, hyvin liikkunutta koiruutta. Olen muuten unohtanut lisämainostaa kesäkisaa! Saattaa olla, että joudun pidentämään kilpailuaikaa sen johdosta...
Lisäksi muistakaa vaastata blogeissanne haasteeseemme! Pystytte linkittämään bloginne ko. päivitykseen sinisestä "add your link"-painikkeesta.