Omistaja vahingossa laati vähän turhankin aktiivisen viikkosuunnitelman ennenkaikkea nuorimmalle paimenlapselle. Anteeksi, Nauku! Korvaan tämän isoilla haleilla, valtavilla suukoilla ja tarjoamalla sinulle pitkiä, hyviä, rauhallisia yöunia! En suunnitellut tälle viikolle ihan tällaisia helteitä, jotka vaikuttavat vähän negatiivisesti koiran työskentelykykyyn.

Onneksi perjantai oli rento, kävimme kyllä kentillä suorittamassa iltalenkin ja itse koulutin agiryhmäni kunnialla, mutta en vienyt kuin Kidan käväisemään kentällä. Olen ylpeä itsehillinnästäni. Kirjoitin perjantaista MyDay-päivityksen, mutta sen julkaisu unohtui oikealla ajankohdalla, miten ärsyttävää!







Lauantaina aamulla Kida ja Tara matkustivat pikaisen päätöksen jälkeen äidilleni, sillä minä, Nauru, Oona ja Ora lähdimme Janakkalaan Agirotuun, jossa mudieläimellä oli kaksi starttia. Oli erikoista olla kisaturistina pitkästä aikaa, napsia valokuvia (joita voi katsella täältä) ja vaan fiilistellä kisaa, vähän shoppaillakin ja nähdä ihmisiä sekä koiria. Nauru oli vaatimattomasti maailman paras turistieläin. Se on rento, sosiaalinen ja mukautuvainen. Sitä ei häiritse tungos eikä mekkala eikä se kiihdy vieressä kilpailevista koirakoista. Sen voi huoletta jättää varjoon makaamaan vain hihnalla häkin seinään sidottuna, eikä se paikaltaan mihinkään mene häiriköimään tai huutele perään. Välillä makasimme vieretysten nurmikolla, ruokatauolla merle nukkui vapaana vieressäni kevyesti kuorsaten, vaikka maxikolmosten rata pyöri täydellä hulinalla varjopaikkamme vieressä. Huikea kisapäivä, jolle mittaa venähti 10 tuntia. Väliin mahdutimme myös pienen ilmaisutreenin Naurulle ja ennen kotimatkaa tekaisin vähän tokoakin viilenneessä ilmassa mukavalla nurmipohjalla. Nauru sai paljon positiivista huomiota ja eräs koiraputiikin pitäjä kehui rakkaan eläimeni maasta taivaisiin painottaen niin ulkonäköä kuin persoonaakin. Lämmin kiitos uudelleen tälle ystävälliselle naishenkilölle! Lämmitit mieltä sanoillasi.

Kida kisaturistina olisi vaan kuollut ketutukseen, koska se haluaisi kisamaan. Ja Tarasta homma olisi tyhmintä ikinä, koska sohvallakin voisi nukkua. Ainakin ne olivat onnellisia saadessaan vahtia maatalon pihapiiriä.






Melko uninen oli olotila vielä aamulla pitkän reissun jälkeen, mutta reippaasti tänään kapusimme jo aamulla autoon. Nappasimme kyytiin Julian ja ajelimme matkan höpötellen Nurmijärvelle Wirneen pääpomon luokse. Alkuun iso poppoo vanhoja ja uusia aussieihmisiä tutustui toisiinsa, mutta sitten kaahasimme hakutreeneihin läheiseen metsikköön. Naurulle oli tarkoitus tehdä samankaltainen laatikkotehtävä kuin aiemmalla hakutreenillä, mutta Nauru oli niin_väsynyt, että tehtävää oli helpotettava. Se oli raato, joka yritti parhaansa helteessä. Työskenteli puolella teholla, nenä oli tukossa ja silmätkin taisi olla kiinni. Kyllä se lopulta löysi kaikki neljä maalimiestä, mutta teki se yhden (tosi hienon!) tarkoituksettoman tyhjän piston ja monta väärää liikettä. Pitkän levon jälkeen teimme Marikan kanssa vielä ilmaisutreenin, kolme superhelppoa rullan palautusta. Koko koulutussetin kruunasi vielä yhteislenkki kahdeksan ison aussien ja pikkupentulauman kanssa läheiseen rantaan. Uiminen piristi selvästi ja rällääminen maistui vielä metsikön "viileydessä". Nurmijärveltä tiputimme Julian kyydistä ja ajelimme sitten äidille hakemaan Kidaa ja Taraa takaisin kotiin. Ehkä illalla käytän neidit vielä uiskentelemassa.

Huomenna menemme Hämeenlinnaan tapaamaan Sussua&Linkkiä sekä Katjaa&hänen laumaansa. Mukaan lähtevät Kida ja Nauru, Tara ei autossa hikoilusta taatusti nauttisi, kun sen treenit kovin minimaaliset olisivat kuitenkin. Tiistaina tapaamme Essin&Narin, tekemisemme on vaan vielä vähän auki. Ja keskiviikkona ajelemme Hyvinkäälle agilityepiksiin Sadun&Colhun kanssa. Huh huh, etten sanoisi. Täytyisi varmaan ottaa uima-allas mukaan.


Nauru ei ollut varma antaako Katariina luvan juomiselle.