Matkakertomus | 2500km erämaata | osa 1.
2.28Olin kirjoittanut erittäin kattavan tekstin matkastamme, mutta sitten blogspot päätti pyyhkäistä sen savuna ilmaan. Hirvittävän mukavaa. Näin ollen minun pitää kirjoittaa koko kertomus uudestaan ja siksi päädyin julkaisemaan sen kahdessa osassa, sillä koko neljän päivän tapahtumien laatiminen yhdeksi tekstiksi oli melkoisen työläs prosessi yhdelle naiselle.
Päivä 1 - Perjantai
Starttasimme matkaan varsin myöhään, aamupäivällä, sillä kuten kahden naisen matkavalmisteluihin kuuluu, pitää aina tulla jonkinlaisia mystisiä tavaroiden katoamisia (tällä kertaa autonavaimet) ja viimehetken pakkausmuistamisia (joihin lukeutui nyt häkkien kanssa pelaaminen). Ajelimme vielä Jumboon hakemaan viimeisiä välttämättömiä matkatavaroita, joihin lukeutui herttainen, vaaleanpunainen grilliämpäri! Kun totesimme kaiken olevan kunnossa, pääsimme vihdoin matkaan kellon ollessa yksi iltapäivällä. Matka sujui pirteissä tunnelmissa, jännitys tuntui olevan katossa! Määränpää oli suosikkini, jossa olen halunnut käydä jo pitkään: Yyterin koirarannat.
Yyterin koiraranta oli paratiisi! Hiekka oli valkoista, rantaviiva jatkui niin kovin kauas. Vesi oli pitkään matalaa ja niin ihanan lämmintä! Saimme viettää aikaa rauhassa, omassa seurassamme. Minä nautiskelin säästä ja kuvien räpsimisestä - kunnes kamerani päätti sanoa itsensä irti, mm. jumittamalla tarkennuksen ja näytön käytön. Mitä hittoa, jos saan kysyä, kyseessä on aivan uusi kamera. Kyllähän tämä latisti fiilistä, mutta onneksi olin pakannut Oonan kameran mukaan, joten sain iskettyä objektiivin kiinni toiseen runkoon ja pystyin jatkamaan sitä, mitä olin tullut tekemään.
Koirilla oli luonnollisesti kovin hauskaa pitkän ajan. Lopulta ne kierivät hiekassa itseään kuiviksi ja vaikuttivat raukeilta jatkaessamme matkaa. Kida ei ole suuri vesistöjen fani, mutta sekin innostui spurttailemaan hietikolla ja jakamaan hiekkaisia suukkoja. Ajelimme lähellä olevaan Kotipizzaan ruokailemaan ja sitten matkamme jatkuikin eteenpäin länsirannikkoa pitkin. Ajelimme Vaasan yli melkein Oravaiseen asti, josta päätimme etsiä yösijan. Löysimmekin melkoisen autontappo-polun, joka vei meidät suojaisalle nurmiparkille, jonne olisi lopulta päässyt ihan asiallistakin hiekkatietä... hupsista. Sinne kuitenkin pystytimme teltan, aivan ihmisen jättämän paskakasan viereen, jonka nauraen peitimme heinillä ja merkistsimme löytämällämme siideritölkillä. Erittäin mainio sijainti, kaikki koirat kävivät maistamassa "herkullista" tuotosta jossain välissä... Hyttyset hieman vinkuivat, mutta iltalenkin saimme heittää rauhassa. Tämän jälkeen iskimme koirille ruokaa naamaa ja valuimme telttaan. Minun koirani nukkuivat kanssamme sisäteltassa, Ora taas (joka ahdistuu yhdistelmästä pieni tila + monta koiraa) nukkui valtavassa metallihäkissäni teltan eteistilassa. Pelkäsin ensimmäisen yön olevan erittäin levoton, mutta vielä mitä! Alun hämmästelyn jälkeen kaikki kolme koiraani asettuivat kauniisti nukkumaan: Nauru päidemme yllä, Kida jaloissa, Tara kainalossa. Ihanat, sopeutuvaiset tyyppini.
Ajelimme päivän aikana n. 500km. Ajoaika oli klo 13-22.
Ajomatkaa kertyi tänä päivänä n. 600km. Ajoaika oli klo 9-22.
4 kommenttia
Teksti loppui ihanan runollisesti tohon korppiin! Ja mä en tiedä mikä mua vaivaa mutta hihittelin sille kakkakasalle täällä itekseni :DDD Kauniita kuvia!
VastaaPoistaKakkakasa oli aika eeppinen. :'D Hyvä me.
PoistaKiitos!
Kuulostaa ihan huippu reissulta! Odotan innolla jatkoa :) Ja tietty ihan mielettömän hienoja kuvia lisää!
VastaaPoistaKiitos! Toinen osa tuloillaan. :)
PoistaKiitän kommentistasi jo etukäteen!