Kuvahaaste

20.37

HUOM1. Vasemman puolen koirasivut (tai lähinnä Kidan sivu...) poistuu siksi aikaa, että saan sivut kokonaisuudessaan valmiiksi. Aion tehdä pientä ulkoasun päivittelyä, kunhan piirtopöytäni kotiutuu.
HUOM2. Tulimme musch-kisassa toiseksi! Pitäisikö minun silti keksiä lukijoiden iloksi jokin arvonta tai vastaava? Pitäisikö? Mitä mieltä olette?

Päätin pyhittää tämän päivityksen haasteen muodossa, jonka pongasin Rebecan blogista. Sitä ennen kerrottakoon, että Kida (ja Ora!) kävi hieronnassa viime tiistaina. Takapää oli tavalliseen tapaan vähän juntturassa, mutta aukeni heti käsittelyn aikana, eli ei erikoista kummempaa. Töpöhännän kiroja(ko?). Huomenna pitäisi ottaa agirodun open class-treeni sunnuntaina varten, sillä Kida on aussiejoukkueessa liitelemässä.

HAASTE: Mitä oppisitkaan, jos koirasi olisi opettajasi?
Kerro kuvin ja tekstein mitä kaikkea sinä olet oppinut tai mitä tahtoisit oppia koirasi elämästä?


Elämä on oikeasti ihan rentoa. Haluaisin Tapsan pitämään minulle henkilökohtaisen luennon asiasta. Elämä koostuu yksinkertaisista tunteista, joihin voi vastata yhtä simppelisti. Aina ei tarvitse nakella niskojaan tai draamailla, vaan voi vaan kääntää vatsansa kohti aurinkoa ja todeta: LIFE IS GOOD.


Kun töitä tehdään, ne tehdään kunnolla. Puolivillainen tekeminen ja "kunhan se on tehty"-asenne ei edistä elämässä, opinnoissa tai harrasteissa yhtään mitään. Pitää omistautua, antaa itseään, mikäli haluaa oikeasti olla tyytyväinen tekemisiinsä ja sen jättämiin jälkiin.


Vaikka perhe joskus vituttaa, se on perhe. Kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan, mutta se ei koskaan muuta sitä syvintä tosiasiaa, että perhe on. Kaikkien ei tarvitse aina pelata yhteen ja tulla toimeen, mutta miksi ihmeessä perheensä olisi valinnut, jos se yhtäkkiä ei kelpaisikaan? Ihmisluonne etsii aina vihreämpää nurmea, vaikka useinmiten se vihrein onkin jo edessä, omien varpaiden välissä.


Ei pitäisi koskaan antaa ulkonäön pettää, eikä luoda johtopäätöksiä pelkän naamakertoimen avulla. Pienikin voi ponnistaa yllättävän korkealle, kun taas se, jota ihailee pelkän kauneuden tähden, voi olla sisältä mätä kuin loppusyksyn omena. Pitäisi muistaa, että teot kertovat huomattavasti enemmän kuin lukuisat puheet ja silmien räpsytykset.


Pelot pitäisi vain kokea. Vaikka joskus jännittäisi, tulisi vain sulkea silmät ja ottaa ratkaiseva askel. Se kannattaa, ja se jos mikä nostattaa ihmisluonnetta ja omaa sitkeyttä. Uudet kokemukset voivat tuoda uutta väriä ja kiinnostuksenaiheita.


Sotku harvoin on tappanut ketään. Lisäksi kun sotkua ei anna kertyä, sen siivoaa nopeasti. Koirat voisivat todellakin opettaa minulle vähän järjestelmällisyyttä ja säntillisyyttä: jos haluat kaiken olevan järjestyksessä, pidä ne sellaisessa. Ei siihen kauaa mene.


Koirat saisivat todellakin opettaa minulle monta asiaa ystävyydestä. Ystävyys ei katso rotua, ei karvojen väriä, ei välimatkaa, ei sukupuolta. Ne harvemmin katoavat, vaikka niitä ei hetkeen tapaisikaan. En usko ystävyyteen, mutta katsoessani koirien telmimistä muistan, että ehkä minun pitäisi. Ehkä joskus opin sen, ettei ystävyys ole vain valetta.


Olet hyvin harvoin yksin. Kun tuntuu siltä, että maa pettää alta ja stressi vie sinut hermoromahduksen partaalle, on yleensä aina joku, joka voi auttaa. Pitää vain uskaltaa olla spontaani ja pyytää apua. Kukaan ei lue ajatuksiani, ja jos en selkeästi osoita mielialaani ja aatteitani, joudun olemaan niiden kanssa yksin. En voi syyttää ketään muuta, jos en avaa suutani.


Urheilu on HAUSKAA. Joskus on niin rankkaa lähteä, ei kiinnosta ja masentaa, mutta todellakin se kannattaa. Harvoin aktiviteeteista tulee pois ajatellen, että "olipas tylsää". Tekeminen, liikkuminen ja loikkiminen on kivaa, satoipa sitten vettä tai paistoipa aurinko, olitpa yksin tai seurassa.


Syöminen ei ole häpeä. Ilman ruokaa ei kukaan säily hengissä. Monipuolinen ravinto pitää sinut terveenä ja elinvoimaisena. Pitää muistaa katsoa, mitä lautaselleen laittaa, jopa silloinkin kun rahat ovat vähissä tai energiataso ruoanlaittoon nollassa. Voin myös uskaltaa syödä porukassa ilman stressiä: kukaan ei katso ateriointiasi samalla arvostellen sinua.

Mites nämä turinat sitten?

4 kommenttia

  1. Olipas FILOSOFINEN! Oikeesti ihan mielettömän hyvät kuvatekstit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nauroin. :D
      Olen filosofinen ihminen!
      Kiitos!

      Poista
  2. Olipa hyvät tekstit ja kuvat. :-) Koirista tosiaan pitäisi ottaa mallia monessa. JA ARVONTAA KEHIIN!

    VastaaPoista

Kiitän kommentistasi jo etukäteen!

Lukijat