Ystävyysottelun voittajajoukkue, KANAV 2013

Olen ollut tosi onnekas ko. seurasta. Ihana, ihana porukka, joista moni pysyy mukanani toivon mukaan hamaan loppuun saakka niin kisakavereina kuin juttutovereina. Nina oli ihana kouluttaja ja antoi minulle niin paljon oppeja, itseluottamusta ja mahdollisuuksia edetä. Hän antoi vastuuta ja näytti, mihin minusta on ja mitä haluan tehdä. Ikuisesti kiitollinen olen hänelle.




Tänään tosiaan Kida pääsi viimeistä kertaa agittamaan viikkotreeneissä maneesiin. Rata oli tosi kiva. Leijeröinti oli taas Kidalle vaikeaa, ja sitä piti treenata. Ihan putken takaa en voinut ohjata, esteen takaa (putken edestä) kyllä, samoin keinun vierestä. Näitä täytyy harjoitella lisää, lisää ja lisää.
Keinun kontaktit oli hyviä, samoin kepit! Välimatkaa sai olla, kunhan käsi pysyi antamassa tukea, että neiti varmasti kepittää loppuun. Lisäksi estekuvio toimi hyvin - ensimmäisellä kerralla 9-10 levähti löysäksi, mutta se korjattiin sylkkärillä ja puolivalssilla.

Hyvällä mielellä sai jättää Asikkalan taakseen, vaikka vähän autossa itkettikin. Hienot kaksi vuotta tuli oltua, koettua jos jonkinlaista. Huomenna luvassa on Kidan epistelyt voittajaluokassa, pääsee vielä kerran tällä viikolla tutun liikkurin ja tuomarin arvosteltavaksi.

Ennen agitreenejä käytiin aussieiden kanssa uimassa. Nauru on ihan vesipeto, se rakastaa hakea lelua vedestä kaukaakin. Merrasjärvi on ihanan tyyni paikka muksulle uiskennella, ja tänään kun mentiin treenien päätteeksi polskimaan vielä Kelmi-aussien ja tollereiden Edla ja Minni kanssa, aallot yllättivät pienen. Vesikin oli kylmempää, mutta silti urheasti sininen polskutteli isompien kepinnoutajien perässä.

Ensi kerralla voisin turinoida pikku houdinin seikkailuista...