"Joko saa rynnätä veteen?"

... tähän tapaan.


Heippa kaikki! Terveisiä sängyn pohjalta! Tai en minä siellä enää makaa, mutta muutama päivä meni kölliessä räkää nenästä kaivaessa. Juuri silloin, kun oli pahimmat parhaimmat hellepäivät. Olen onneksi sen verran sisukas koiranomistaja, ettei koirien hyvinvoinnista tingitä edes omistajan niiskuttaessa.

Vaikka treenaamaan ei päässyt, huolehdittiin koirien aktivoinnista pitkien lenkkien avulla. Kävimme tutustumassa aivan uusiin maisemiin ihan täällä kotinurkilla. Hämmennyn aina Helsingin kauneudesta, rakastuen tähän kaupunkiin kerta toisensa jälkeen uudelleen. Nytkin löntystimme hiljaista tahtia Vuosaaressa, kauniilla niemellä, jossa oli upeita asuntoja ja lopulta luonnonperintäkohde, meren rannalla kasvavaa niittyä ja komeita kallioita. Koirat saivat uida ja oikoa kunnolla jalkojaan, mutta ihisillä ei ollut kiire minnekään. Laitan mukaan kännykkäräpsyjä kävelyiltämme, vaikka oikealla kameralla olisi tehnyt enemmän oikeutta maisemille. Kävi kuitenkin hassusti niin, että kamerani joutui taas huoltoon. Se oli melkein samaan aikaan vuosi sitten saman ongelman vuoksi, mikä ei tietenkään ärsytä yhtään.






Helteillä olemme käyneet myös paljon uimassa. Firan monttu on kyllä paras paikka pulikoida yhdessä karvaturriystävän kanssa. Ennen sairastumista minäkin kävin heittämässä talviturkkini ihanan viileässä vedessä, mutta flunssan aikaan tyydyin ryystämään räkää hiekalla, koirille lelua veteen heittäen. Pääasia, että niillä on hauskaa. Varsinkin Naurusta on kuoriutunut melkoinen uimamaisteri, joka rynnistää veteen seisomaan heti, kun pienikin lammikko on näköpiirissä. Tämä ei itseasiassa ole edes vitsi, eilen viimeksi todistimme, että koiraraasu saattaa seistä ikuisuuden rantavedessä odottamassa, jos joku vaikka vahingossa maisemien ihailulta ehtisi heittää lelun, kävyn tai vaikka vaan pienen kiven...






Ensi viikolla on luvassa seikkailu. Käymme keskiviikkona vielä valmennuksessa ja toivottavasti heittämässä yhden omatoimisen treenin, ennenkuin auto starttaa liikkeelle. Tara pääsee mummilaan, kun minä, tyttöystäväni ja aussiet lähdemme retkelle Länsi-Suomeen. Kummallekin aussielle on kaksi rataa sekä lauantaina ja sunnuntaina. Toivomuksena tietenkin on nostaa Nauru kakkosluokkaan ja Kidan kanssa saada kivoja nollia ensi vuoden SM-kilpailuja ajatellen...

Yritän kirjoittaa keskiviikkona tarinan valmennuksesta, mutta jos sitä ei kuulu, tulee seuraava päivitys lomareissumme jälkeen. Hauskaa koiramaista kesää just sulle ja koirakaverillesi!