Edellinen tekstaripäivitys osoittautui hyvin suosituksi, kiitos kaikista kommenteista! Varmasti uusin tällaisia hubailupostauksia, kun tylsyys ja inspiraatio toisensa kohtaavat. Vähän kirjoittelu on ollut laiskanpulskeaa lähinnä vaihtelevien työaikojen vuoksi, vaikka asiaa - ja varsinkin valokuvia! - olisi paljon. Haluaisin postailla kuitenkin useammin tietynlaisia postauksia ja olen yrittänyt huhuilla mahdollisia ideoita. Muutamat muhivat mielessä, mutten ole vielä ihan päässyt toteuttamisasteelle.

Vaan mitä kuuluu vuhveille? Kiitos kysymästä, oikein hyvää. Juoksut on pian selätetty, kesätreenit huhuilee ei-niin-kaukana tulevaisuudessa. Kävimme tekemässä yhdet tokotreenit aussieporukalla, mukana Julia&Melli (Wirneen Jännitysmomentti, Naurun siskontyttö), sekä Kira, Dia&Rosi. Ihanan lämmin kevätsää helli meitä ja treenitkin olivat oikein onnistuneet. Pääpainona oli hauska yhdessä tekeminen ja paikkamakuut. Pääsipä Naurulainen vähän julkisuuttakin koskettamaan, kun treenejä seurannut turistipariskunta halusi poseeraamaan yhdessä valokuvaan merle-eläimen kanssa. Hienosti Nauru antoi tyystin vieraan ihmisen tulla viereen ja antoi silittääkin todella kohteliaasti. Kida lähinnä tuijotti puuhun sidottuna järkyttyneenä. Hämmästeli varaan, että eikö tuolla elikolla ole yhtään itsepuolustustajua...

Toinen tokotreeni tehtiin vajaa viikon päästä. Naurun asenne oli ehkä vähän liibalaaba, mutta saatiin sieltä mainioitakin pätkiä ruudussa, kaukoissa ja seuraamisessa. Hyppynoudossa ei niinkään, koko nouto oli jotenkin tosi ällöttävä asia merle-eläimen mielestä. Myös Kida väläytteli näppärästi erilaisissa voittajan- ja erikoisvoittajan liikkeissä, joten varsin hyvillä mielin sai kuitenkin kotiin ajella!







Kävimmehän me tekemässä vähän höpöhöpö-treeniä Ojangossa, pääpainona tosin Essin&Narin agikouluttaminen, jonka kruunasi yhteislenkki. Kida onnistui hyppäämään erään esteen huonosti ja sai jopa pienen vekin etutassuunsa. Kipeillyt se ei onneksi ole, joten selvittiin parilla veripisaralla. Likat olisivat varmasti mielellään tehnyt vähän haastavampiakin juttuja, mutta unilta herännyt, pöllämystynyt omistaja ei ihan ollut niin messissä mihinkään älylliseen.




Kävimme tänään ihan perheen kesken lenkkeilemässä pitkästä aikaa Sipoonkorvessa. Ai ihanuutta, olipas meillä kivaa! Hieman harmittavaa oli lenkin lopeus kotona, kun suihkussa sai elukoiden karvoista repiä kamalan määrän risuja ja muuta metsän irtaimistoa... Kida ihastutti kuitenkin mallin taidoillaan olemalla paras mahdollinen tottelevaisuuseläin, sillä sain sen kipuamaan korkealle, jyrkälle kalliolle ja vielä sijoittumaan juuri siihen kohtaan, mihin sen halusinkin. Ihan maan tasalta ylös käskyjä huudellen. Pätevä mallioppilas sai tyttöystäväni vallan mykistyneeksi! Naurukin toimi ihan hyvin, vaatii vielä vähän treeniä ehkä...

Varsinkin Tara oli päivän lenkkiin erityisen tyytyväinen, kun sai (kirjaimellisesti) sukellella, raahata pölkkyjä, polskia ja rynnistellä pitkin metsämaita. Aivan paras tapa viettää iltaa!