Kysymyspostauksen vastaukset

19.21



Ei se määrä, vaan se laatu! Kysymyksiä laittoi vain pari käyttäjää, mikä on luonnollisesti sääli. Onneksi kysymyksissä oli kuitenkin monta sellaista, jotka aiheuttivat hymyn naamalle tai kevyen naurunremakan ilmoille! Siispä on aika antaa koirien ja itseni vastata, ja luonnollisesti porukan vanhin koira saa valloittaa areenan ensimmäiseksi. Anna palaa Tapsa!

Mitä Te rakkaat nelijalkaiset karvaolennot muuttaisitte omistajassanne?
Se ruokkii mua ihan liian vähän. Pieni nökäre odottaa ruokakupissa, samalla kun paimenet kiskoo napaansa valtavat kasat lihaa, vuorellisen syövät! Saisi ruokkia minuakin yhtä tasavertaisesti!

Mikä on maailman ÄRSYTTÄVIN piirre tässä kaksilahkeisessa olennossa, jota myös omistajaksi kutsutaan?
No toi ruokkimisasia on tosi paha. Lisäksi mua ärsyttää kun se illalla tökkii mua kylkeen ja jupisee, että mun pitäisi nousta, kun hän ei saa päiväpeittoa sängyltä. Aivan käsittämätöntä kaunistelua sanon minä. Peitto on tehty nukkumista varten.

Lempi liikuntamuoto?
Tennispallon noutaminen, agility ja metsässä yksin samoilu. Mahdollisimman kaukana noista hulluista, parhaassa mahdollisessa seurassa itseni kanssa.

Paras muisto nuoruudesta?
No, enhän minä vanha ole vieläkään, mutta voi vispilä miten hauskaa tuon ihmisolennon kiusaaminen pentuna olikaan! Se polki jalkaa oikein urakalla, kun mä juoksutin sitä metsässä ja lällättelin enkä antanut kiinni sen huutaessa mua. 

Asia, jota kadut?
Kanankakan olisi voinut jättää maalla syömättä. Tuli maha kipeäksi.

Voisiko Tapsa kertoa miten se osaa nauttia elämästä aina niin täysin tassuin, olla oma itsensä ja olla välittämättä muiden mielipiteistä?
Te ihmiset olette niin kovin monimutkaisia. Avainsana on yksinkertaisuus! Ja se, että kaikkea kannattaa yrittää syödä. Olen löytänyt jos jonkinlaisia upeita makuelämyksiä ihan vain siksi, kun hetkeäkään empimättä olen haukannut. Banaaninkuori oli hieman kitkerä kokemus, munkki sen sijaan erityisen maukas. Nuo paimenkoiratkin aiheuttavat minulle joskus päänsärkyä, sillä niin kovin mutkikkaasti he asioita tarkastelevat. Elämän peruselementit, niitä pitää vaalia ja unohtaa turha hössötys! Pallo, ruoka ja uni,vähän liikuntaa kaupanpäälle.


Ikäjärjestystä kunnioittaen, seuraavaksi vastausvuoron saa Kida!

Kenen kanssa et haluaisi viettää 24h?
Lista olisi lyhyempi jos kertoisin, kenen kanssa haluaisin sen viettää.

Millaiseksi kuvailet parhaan kaverisi?
Paras ystäväni tietää ettei nenälleni kannata hyppiä. Hän tyytyy asemaansa ja kunnioittaa omaa tilaani. Hän ymmärtää leikkejäni eikä hermostu pienistä. Hän osaa olla asiallinen, mutta toisinaan heittäytyä vapaalle oikein kunnolla!

Paras talvipuuha?
Rakastan sukeltelua hankeen! Otan vauhtia, loikkaan ja sukellan kuono edellä hankeen ja koko kroppani peittyy lumesta. Myös jäällä kieriminen on erittäin hauskaa!

Mitä Te rakkaat nelijalkaiset karvaolennot muuttaisitte omistajassanne?
En muuttaisi mitään! Hän on jumalolento.

Mikä on maailman ÄRSYTTÄVIN piirre tässä kaksilahkeisessa olennossa, jota myös omistajaksi kutsutaan?
No okei, välillä hän äksyää minulle, jos minulla on huono päivä ja puran kiukkuni muita mulkoilemalla... en kuulemma saa tehdä niin, muttakun!


On aika antaa vastausvuoro Naurulle!

Komein kohtaamasi mies?
Mä tykkään ihan tosipaljon yhdestä Colhusta... Se on mun ensirakkaus! 

Suosikkilaji?
Mä tykkään agilitysta! Mä aina haukahtelen radalla ja oon mielestäni tosi hyvä! Lisäksi mä tykkään juosta raunioilla, siellä on tosi siistiä loikkia ja etsiä nakkeja, joita ihmiset piilottelee.

Suosikki-ihminen, ellei omistajaa lasketa?Apua, mä en osaa päättää! Mä niin rakastan kaikkia! Omistajan äiti on iohana, se antaa aina extraruokaa. Mä tykkään Essistä kun sille voi antaa pusupomppuja ja se aina haliui ja kehuu! Lisäksi mä tykkään mun toisesta omistajasta, koska se lepertää ja rapsuttaa. Lisäksi meillä käy tosi kiva tyttö, joka juttelee mun kanssa samaa mieltä ja rapsuttaa kamalasti. Jajaja mä tykkään koirakavereiden omistajista ja naapureista ja..

Täydellinen päivä mielestäsi?
Mä saisin herätä omistajan vierestä. Me lähdettäisiin heti treenaamaan jotain tosi kivaa ja lenkille, sitten mä saisin tosi ison annoksen tosi hyvää ruokaa, mua rapsutettaisiin ja paijattaisiin ja pääsisin päiväunille kainaloon! Sitten olisi tosi pitkän metsälenkin vuoro ja sitten mä saisin taas ruokaa ja sitten nukuttais taas päiväunet, paitsi et eka leikittäisiin vähän omistajan tai toisten koirien kanssa! Ja sit illalla me käytäis vielä vähän ulkoilemassa, saisin haistella kaikki tuoksut ja leikkiä Kidan kanssa, syötäisiin hyvin ja sit nukkumaan kainaloon!

Mitä Te rakkaat nelijalkaiset karvaolennot muuttaisitte omistajassanne?
Joskus se on vähän tiukkapipoinen. Mä antaisin sille lisää huumoria! Se on myös ehkä ärsyttävin piirre tossa.


Ja sitten ihmisolennon vuoro:



Mites nämä turinat sitten?

10 kommenttia

  1. MIKÄ ON TÄMÄ HISSIMUSA!!!!
    Aww, tosipienihakukoira <3
    Aaa nuo failit <3

    Hihi, kiitos kivasta postauksesta ja _videopostauksesta_!!! Tykkäsin!! :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hississä on tunnelmaa!
      Jee, kiva jos tykkäsit! ♡

      Poista
  2. Kun puhuit jossakin postatuksessa koiran agility ylivireestä,niin mitä neuvoja annat siitä pahasti kärsivälle 9kk kelpielleni? Hirvee häsellys kokoajana ja heti jos tekee väärin ja ei pääse jatkamaan alkaa ärinä ja kiihdyksissään näykkiminen ...mitä teen etten vahvista tätä? Minkälaista harjoitetta liittyen agiin voin nyt tälläsen koiran kaa tehä ja mistä haen neuvot tähän? Onko liian nuori koira viedä esim agilityyn johonki yksityis koulutukseen? Kiitos!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      9kk koira on vielä aivan lapsi ja agilityynkin liian nuori. Toki koiran kanssa voi tehdä yksinkertaisia pentuharjoituksia (mm. ohjauskuvioita ilman rimoja ja muita turvallisia suorituksia, asiasta ymmärtävän valvonnassa/kouluttamana ja lyhyissä, leikkimielisissä pätkissä), mutta tosiharrastamista kannattaa aloittaa vasta vuoden vanhana, mieluiten niin, että koira on terveeksi tutkittu. Jotkut kouluttajat opastavat jo pentuagilitya niin yksityisesti kuin ryhmissä, kannattaa vähän kysellä kouluttajilta ja tsiigailla eri koirayhdistysten kurssitarjontaa!

      Minusta tärkeintä on, ettei ohjaaja itse ruoki tätä ylivireyttä. Pitää siis pysyä mahdollisimman tyynenä ja jämäkkänä, eikä mennä hössötykseen, kimakkaan ääntelyyn ja häseltämiseen mukaan. Jos koira hösöttää omiaan, ei sen oppimisestakaan tule mitään ja laittaisin itse koiraa "jäähylle" rauhoittumaan. Monet koirat tarvitsevat kunnon juoksulenkin ja/tai leikkimistä tai muuta fyysisesti kuluttavaa ennen aivotyöskentelyä, jotta ne jaksavat keskittyä paremmin. Tärkeintä on, ettei koiran koskaan anneta toikkaroida tyhmästi - näykkiminen on kiellettyä, ja jos koira alkaa sellaista tekemään, hauskuus loppuu siihen paikkaan! Ei lähdetä antamaan anteeksi, vaan palautteen kera pois vaikka narun päähän hetkeksi istumaan. Osoitetaan, että kentällä tehdään työtä eikä tyhmyyksiä. Itse totean aina, että jos kerran kiinnostus on niin nollassa että pitää virtaa typeryyteen käyttää, voi yhtä hyvin olla kokonaan tekemättä. ;) Koirien ilmeet ovat aina hitusen happamia, kun kuskaan ne ulos kentältä pönöttämään paikalleen hetkeksi, mutta ne yrittävätkin sitten hetken päästä taas hieman kovemmin.

      Poista
  3. Hei! Kiitos kun jaksoit vaivautua vastaamaan tyhmälle ja tietämättömälle!:D Ollaan tehty hyppyjä rimat KORKEINTAAN 25cm ja maksikokoinen pentu,niinkuin jotaki kerroin jo tossa aikaisemmassa ^^onko mielestäsi väärin pitää tämänikäisellä koiralla rimoja? Tuli iso pa*kamyrsky kun joltakin muulta kysyin tästä.. Ollaan tehty myös pumin alastuloa korkealta pöydältä ja itse puomia jokunen kerta. Vauvakeinua ollaan pamauteltu ja totutettu ääneen. Keppien ekaväliä on opetettu 2by2 tekniikalla. Ollaanko edetty liian nopeasti? Olisko sulla jotaki neuvoo mitä kannattaisi opetella ja mitä ei,myöhempien vaikeuksien estämiseksi?eli 9kk australiankelpie narttu:) Kiitos ja kumarrus jo näin etukäteen!!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole tökeröitä kysymyksiä, vain ääri-tökeröitä vastauksia!

      Noin nuorella pennulla pitäisin riat kokonaan alimmassa tai ponnareiden alla jemmassa, koska korkeudella ei todellakaan ole merkitystä tuossa vaiheessa. Rimoja ei kuitenkaan pidä maahan laittaa, sillä koira voi astua niiden päälle vahingossa, jolloin pyörähtäessään jalan alta voi tulla ikävää damagea aiheutuneeksi.

      Puomin alastulo on ok harjoitella, mutta kokonaisen puomin pitäisin visusti pois treeneistä. Niin kuluttavia esteitä nuo kontaktit, ettei ole mikään kiire laittaa koiraa niitä suorittamaan. Itse harjoittelin pennun kanssa on-offia kaikenlaisilla välineillä, joissa koiran takapään saa edes hitusen korkeammalle kuin etupään. Sohvatyyny, kirjapino tai kanttikivet.

      Ensimmäisen keppivälin opettaminen on tosi hyödyllistä pennun kanssa! Kokonaisten keppien toisto on rasittavaa selälle, mutta ensimmäisen välin vahvistaminen minusta enemmän kuin ok. Hyödyllistä sitten tulevaisuudessa, kun voi koiraa rohkeasti kepeille lähetellä. :) Myös keinun ääneen totuttelu on hyvä minusta, kunhan itse keinun suorittaminen jätetään aikuisemmalle iälle.

      Poista
  4. Ja siis mitä! Asutko jossakin Joensuun lähettyvillä? Onko sua vuokrattavissa kouluttamaan ? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melko kaukana asutaan, pääkaupungissa sijaitaan!

      Poista
    2. Aikaa,käsitin tuosta loskasade leiristä että asut Lauran lähellä

      Poista
    3. Olisi hauska asua lähempänä häntä, mutta etänä joudumme asioita sumplimaan!

      Poista

Kiitän kommentistasi jo etukäteen!

Lukijat