Hyvää juhannusta vaan! Nauttikaa ruoasta ja (toivottavasti) lämpimistä ilmoista!

Me menimme tänään kompanialla minä + paimenet, Oona + Ora ja Rebecca + Cecil ja Sagur Ojankoon treenailemaan. Reissuun hujahti iloinen viisituntinen. Ilma oli kuuma, mutta onneksi oja tarjosi viilennystä reippaille koirille, ja juomavettä oli mukana tarpeeksi. 

Kidan kanssa takaaleikkaus kepeille, Rebecca palkkasi pallolla. Itse leikkaus oli ok, mutta vähentynyt äänenkäyttöni näkyy työskentelyssä ja rohkeudessa. Ensimmäiset kepit olivat hyvinkin jees, mutta sitten meno huononi tasaisesti, kunnes lopetimme helppoon tehtävään. Uskon kyllä kuumuudenkin verottaneen. Helle näkyi esim. kontakteissa, jotka olivat varsn laimeita, mutta pienellä heitsauksella saatiin hyvät suoritukset palkattua.

Rata olikin sama kuin viime tiistaina, pikku muutoksilla junioritreenaajia ajatellen. Nauttikaa kauniista ratamuokkauksesta... Siinä ei ongelmaa, vähän oli ohjaajan meno laimeaa ja sotkevaa, eikä siksi tehokkainta menoa ollut radalla. Saatiin kuitenkin onnistuneita palkkauksia, oli kivaa ja hei - paparazzi kuvasi hurjasti.

Nauru teki ihan pikkujuttuja. Sen päätreeni oli olla hiljaa vaikka muut tekivät hommia kentällä. Kuten aikaisemminkin, ensin kakara pitää hervotonta mekkalaa: kiljuu, ärjuu, ölisee ja vinkuu, ja fiksuinta on siirtää pentu hieman syrjään, jottei sillä ole suoraa näköyhteyttä meihin. Tarpeeksi kun se on huomioita vailla, niin hiljenee. Tai sitten helle vain vie siitä huutomehut.

Minä ja Oona palkkailtiin aika lailla vuoronperään hissukseen olemisesta.

Putkea tuo sai pilistää muutaman kerran, lisäksi jatkettiin taas siivekkeen kierto-käskyä. Hyvin neidin kanssa voi jo valssailla treenin yhteydessä. Perusasennot neiti nykyään tarjoaa takaa kiertäen, se keksi sen saksalaisen täyskäännöksen harjoituksissa...

Sisätreeninä on otettu tunnaria ja kapulaa, niistä täytyy ottaa videomateriaalia, kun muistaa siihen taipua.

Ja sitten heitettiin palloa...

Taraa en ottanut mukaan, sillä minusta se olisi hurjan epäreilua sille. Treenata kun tuo ei vielä saa, possuparka. Se viihtyi treenin ajan sisällä viileässä yhdessä pakastetun rustoluun kanssa, ja pääsi sitten privaatille uimareissulle. Kun kyse n vedestä, Tapsa menee eikä meinaa. Sitä sai oikeasti toppuutella ja huhuilla, sillä oranssi pallosalama jyrisi läpi maiden ja mantujen jorpakkoon niin kovaa, kuin sen vain annettiin painella. Ihan hupsu eläin, ja niin vähään tyytyväinen näin sairastuvalla.