MINÄ jaksoin havainnoillistaa radankin. Ainoa vaan, etten ole lainkaan varma, onko tuossa mitkään esteet oikeissa paikoissa. Kuvitelkaamme kuitenkin, että se on kutakuinkin oikein.

Tuolta kuitenkin näytti tiistainen rata. Koska meni oli yhtä mainiotakin kuin yleensä, en ala seikkaperäisemmin kirjoittamaan kertomusta liitelyistämme. Vihkoon olin käsin kirjoitellut tapani mukaan muistiin tapahtumia treeneistä.

Kida:

• Kidalla oli todella hyvät kepit, ohjurit apuna. Hyvä asento ja innokas tekeminen. Loppuun itsenäisempää tekemistä, oli hitaampaa.
• Energinen ja vilkas, hyvin kuulolla.
• Ensimmäinen kontakti todella nopea, sitten hidastui (vaatii tehotreeniä)
• Huolimatta siitä, että olin välillä edessä, pysyi kokoajan samanlaisessa vireessä

• Todella täpäkkänä, mutta kuulolla. Pari kertaa kiehui yli. 
• Kepit todella hienot, kesti takaaleikkaukset hyvin, haki itse keppiväliä.
• Oikeanlaiset kontaktit heti alkuun.
• KISOIHIN - MARS!

Keskiviikkona alkoi raakaruokinnan uusi valtakausi perheessämme. Löysin myytävän olevan arkkupakastimen halpaan hintaan ihan läheltä, ja kävin noukkimassa kapineen parempaan kotiin. Siellä se nyt hurisee paikallaan odotellen lihaisaa täyttöä itseensä!

Keskiviikkona myös tokoilimme ärhäkkäässä pakkasessa. Vieläkin puistattaa muistella kylmää tuulta, joka meinasi viedä ruudunkin mennessään. Oli hauska tokoilla pitkästä aikaa taas harrastavan kaverin kanssa, ja tuli taas ihan uutta energiaa kevään myötä tehtävien tahkoamiseen. 

Kida teki liikkuroidun seuruun, ja äänisgaala oli taas varsin rauhatonta, kunnes pääsi kunnolla töihin. Naksuttelinkin hiljaisia lähtöjä, ja opettelin itse liikkeessä erottamaan vasemman ja oikean. Meille liikkuroitiin myös liikeestä istuminen, joka oli näppärä - Kida ei jään enää puoliasentoon, vaan istuu kunnolla. Liikkuroitiin myös luoksetulo, jossa ei vikaa ole ollutkaan. Ruutua treenasimme myös täydellä mitalla niin, että välillä avustaja vei lelun paikalle, välillä sitä ei ollut. En vaan käsitä, miten Kidalla on vieläkin niin suuria vaikeuksia hahmottaa ruudun paikkaa... Merkki kyllä onnistuisi. ;)

Tarakin pääsi tekemään juttusia. Ensiksi jääviä peruuttaen, tarjoaa oikein niin istumisen, seisomisen kuin maahanmenon. Makuu on kaikista vahvin ja nopein.

Seuruissa edelleen meteliongelma, noutaja kun tykkää purkaa kiihtymystään korkealta ja kovaa. No, pääasia on hauskaa, sanoisin. Noudosta naksuttelin kunnollista otetta kapulaan, ja loppuun tein jäävät ihan seuraamisen yhteydessä. Luoksetulo oli myös näppärä. Ja noutajalla oli niiiiiiin hauskaa, kuin vain voi kuvitella.

Valitettavasti tällä kertaa hyvin kuvaton päivitys. :( Söpö Kida loppuun, koska... söpö Kida. Lauantaina kuvasaastetta pukannee, kun on luvassa pentutreffailua pääkaupunkiseudulla!